Kohta työviikko jo puolessa välissä

Ehdinpäs tehdä postauksen vielä tiistaipäivän puolella. Töissä melko kiirettä edelleen. Tässä sen näkee, kun vajaalla ollaan (ja tullaan olemaan seuraavat kuusi viikkoa). Minua pyydetään tulemaan aikaisemmin ja yli menee joka päivä. Ilmeisesti varttitunnin ylimeno ei vielä oikeuta korvaukseen. Kummallista - ilmaista työtä kun ei ole olemassakaan. Melko mahdoton yhtälö, kun mulle ei makseta kuin tietystä määrästä tunteja.

Sain sunnuntaina pakattua yli 40 taulua, jotka lähtivät vanhempieni rintamamiestalon yläkertaan säilytykseen. Vielä on isoja tauluja seinällä. Isäni oli irrottanut tänään keittiönkaappieni ovet, kun olivat Hilmaa ulkoiluttamassa mun enkuntunnin takia. Ei ole varaa uusia keittiötä, vaikka haaveilinkin. Tyydyn siihen, että ovet maalataan ja vetimet vaihdetaan. Lisäksi olisi tarkoitus maalata punaiseksi vanhat, kellastuneet mäntyiset Lundia-hyllyt. Saavat välttää niin kauan kunnes rikastun ja pystyn hankkimaan kauan haaveilemaani Boknäsiä. Eli lottovoitolle olisi nyt tarvetta... Seuraavaksi täytyy yrittää tyhjentää neljä kirjahyllyllistä. Yksi seinään kiinnitetty saa jäädä tyhjentämättä. Yritän vaan peittää muovilla.

Korttipostiakin tuli tänään. Postcrossingin kautta ja vieläpä Suomesta tuli upea harlekiini tanskandoggi

Korttiringin Ritva lähetti Tanskasta hauskan siilikortin, joka pääsee kokoelmaani, vaikka lajittelukone onkin taas kerran jättänyt jarrutusjäljet korttiin.

Asiasta toiseen, sain kirjeen, koskien kahta viimeistä valitustani Itellalle. Pahoittelut ja plaa, plaa, plaa sekä kolme ykkösluokan postimerkkivihkosta. Täytyy taas tänään laittaa uusi palaute...

Vaihdoin ylimääräisiä Sarah Kayn ja Kimmo Pälikön kortteja Ainon kanssa ja sain tilalle mm. tällaisia ihanuuksia:

Tunnistanettekin, että kyseessä on Martta Wendelin sekä rakastamani Sven Nordqvistin Mamma Mu eli Mimmi lehmä.

Ostokortteina sain kivan Pirkko Koskimiehen sekä kauniin vanhan lasten onnittelukortin.

Kuten kuvistakin huomaa, kerään monenlaisia kortteja. Eipähän keräiltävä ihan heti lopu...

Mielenkiintoinen lauantai

Senkin uhalla, että joku katsoo kieroon, laitan tämän postauksen. Vietin hyvän ystäväni kanssa ikimuistoiset kaksi tuntia tänään Finlandia talolla katsomassa häntä. Luenta olisi ollut lottovoitto, enkä sitä edes odottanut, mutta oli ihanaa seurata  hänen työskentelyään. Räiskyvä ja taitava persoona. Kaihertamaan jäi hänen elämänkertansa, jota en nyt voinut ostaa, mutta ehkä joko Hengen ja tiedon tai Kirjamessuilta saan sen hankittua. Vaikka aika ajoin haikailen muutosta kauemmas, lähemmäs luontoa, niin silti täällä asumisessa on hyvät puolensa. Kaikki mielenkiintoiset tapahtumat ja vierailut, joihin mahdollisuus osallistua. Ja toisaalta - rakastan kotikaupunkiani Helsinkiä. En vaan pidä siitä, miten lähiöitä muokataan ja pilataan sen takia, että saadaan uusia asukkaita ja kohta asutaan kuin sillit suolassa.

Tänään olisi saatava aikaseksi vaikka mitä. Pakkaaminen aloitettava, enkun läksyt, ruoanlaittoa, pyykin pesua, imurointia, Hilman viikkohuolto, yksi työhakemus, ehkä salillekin ehtisin... Rittääköhän vuorokauden tunnit.

Tykästyin näihin Nina Lindforsin kortteihin, jotka ovat sarjaa Iloiset eläimet. Ostin niitä postcrossaukseen, mutta oli otettava itselle omat kappaleet.

Oikein mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa ja upeaa uutta viikkoa teille kaikille.