Pennejä taivaasta (tai jostain muualta)

Vihdon tilille tuli kahdelta viikolta työttömyyskorvaus. Seuraavan kerran saan anoa rahaa marraskuun alussa. Eihän tuolla summalla paljon juhlita, mutta varmaankin leivässä pysytään. Kapea, mutta toivottavasti ei pitkä leipä :) Pääasia on, että rahaa tulee nyt säännöllisesti. Vielä täytyy verovirastoon olla yhteydessä ja tarkistaa veroprosentti, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

 

Nyt tarttis miettiä avoimia hakemuksia ym, kun suhteita, joilla töitä saisin, ei ole ja mol:n sivuilla ei ollut minunlaiselleni mitään paikkaa, mitä hakea. Mutta toivotaan, että haettavaakin vielä löytyy. Sillä välin levätään, kuntoudutaan ja nautitaan ihanasta syksystä. Ja kivaakin on tiedossa, vuotuiset Helsingin Kirjamessut, jonne aion mennä, vaikka mikä olisi. Ei siellä tarvitse paljoa ostoksia tehdä, kunhan olen mukana. Jotain piristystä elämääni, jossa nykyään viikonloppu ei arjesta poikkea.

 

Oikein hyvää kv. Eläinten päivää toivottelee Hilma!

 

 

Lempivuodenaikani - syksy

En tykkää jatkuvasta vesisateesta, mutta muutoin syksy on lempivuodenaikani. Ehkä olen melankolinen luonne. Kesän vehreys ja kukkeus on takanapäin ja kohta sadonkorjuukin. Muuttolinnut lähtevät ja luonto hiljenee. Ja niin pitäisi ihmisenkin.

 

Tänne ei ihmempiä kuulu. TE-toimistossa oli työnhakuhaastattelu, eli siis käytiin läpi sitä, miten aion hakea töitä ja mitä apua mahdollisesti tarvitsen. Korostettiin oma-aloitteisuutta. En kyllä kuvitellutkaan työkkärin mulle työtä löytävän. Itse se on jostain kivenkolosta kaivettava esiin. Kovat YT-neuvottelu-uutiset ovat pelottavia. Joka paikasta vähennetään henkilöstöä, vaikka yrityksellä menisi hyvinkin. Ja samanaikaisesti työurien pidentämisestä puhutaan. Mahdoton yhtälö. Tuon tajuaa tyhmempikin. Mä yritän olla vaivaamatta päätäni sillä, miten löydän työpaikan. Elän hetkessä ja luotan tulevaan. Uusi työ tulee kun sen aika on.

 

 

 

Tein tänään 1,5 tunnin reippaan lenkin. Halusin hyödyntää kauniin sään ja valon. Lenkki vei Maunulan uurnalehdon vieritse ja poikkesin hautausmaalle. Siellä on aina niin rauhallista. Vaikka autotie kulkee melko lähellä, liikenteen melu ei kuulu sinne.

 

 

 

Hautausmailla on hyvä rauhoittua ja ihastella kauniita hautakiviä ja patsaita.

 

 

 Hyvä ystäväni bongasi tällaisen vanhan hautausmaan, jossa on ihania patsaita. Mielenkiintoisen näköinen paikka minunlaiselleni, jota viehättää vanhojen hautausmaiden lisäksi myös vanhat autiotalot

 https://www.google.fi/search?q=highgate+cemetery&hl=en&rlz=1R2AURU_fiFI501&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=FGBoUKv2E67b4QS4pICgDw&ved=0CDsQsAQ&biw=990&bih=504

Vuorokausirytmi hieman sekaisin, mutta ihmekös tuo, kun ei ole mikään pakko aamulla tiettyyn aikaan nousta ja ihana, taivaalla mollottava täysikuukin sotkee mun unirytmin.

Sain käytyä vaatekaapit läpi. Ärsyttävän paljon oli vaatteita, jotka ovat "kutistuneet" kaapissa. En tykkää ollenkaan tuosta suuntauksesta, mutta yritän ottaa rennosti. Osa vaatteista lähti Hesyn kirpparille, osa roskiin ja jonkin verran meni kellariin odottamaan parempia aikoja ja ihmettä, että vielä muutaman kilon kutistuisin. Hieman uutta vaatetta hankin UFF:sta. En halua (enkä kyllä pystykään) satsaamaan suuria summia vaatteisiin.

Tein tänään ekan työttömyyskorvaushakemukseni kahdelta viikolta. Ei rahaa paljon ole tulossa, mutta tyhjää parempi. Hyvin olen kuitenkin pärjäillyt. En ole juurikaan shoppaillut ja ruoassakin yritän säästää. Ostin kaalia (0,49 €/kg), punajuuria ja tofua. Ensi viikon ruokatarvikkeet siis hankittu. Edullista, terveellistä ja yllättävä kyllä, vielä hyvääkin. Tärkeimmät asiat onneksi eivät ole rahassa mitattavissa.  Ilmaista on Suomen kaunis luonto, hyvät ystävät, musiikki ja Hilma, joka köllöttelee mielellään mamman kainalossa soffalla ja huokailee. Tämä on onnea :)