Taas vuoden vanhempi

Niin aika vierähti ja mittariin rapsahti taas vuosi lisää. En ole juhlistanut päivää mitenkään erityisemmin. Pannukakulla ja tummalla reilun kaupan suklaalla olen herkutellut ja olen tehnyt sitä mistä nautin - eli kävellyt luonnossa. Onkin tullut bongattua muutama punatulkku ja närhi. Ja äsken keittiön ikkunasta katselin, kun käpytikka askarteli pihalla kannon kimpussa. Toivottavasti löysi syötävää.

Tällaisen ihanan ovipidikkeen (tai vaikka kirjatuen/paperipainon) sain eilen hyvältä ystävältäni Kisiltä. Sai minut houkuteltua keskustaan shampanjalasilliselle, ilman että aavistin mitään taka-ajatuksista :)

Lunta ei vielä ole, vaikka sitä hieman jo höytäilikin. Mutta talvi on tulossa, sen tuntee. Eilen sain kyydin kaupoille ja nyt on ensimmäinen auringonkukansiemensäkki odottamassa parvekkeella talven tuloa. Vielä pystyn lintuja ruokkimaan ja sen on ilo, josta yritän nauttia ennen kuin se loppuu minusta riippumattomista syistä.

Työrintamalta ei mitään uutta. Muutamia hakemuksia olen tehnyt. Olen aika stressaantunut tämänhetkisestä tilanteesta, mutta minkäs teet. Onneksi viikonloppuisin on kivaa ohjelmaa ja Kirjamessutkin ovat tulossa :) Minulle on ennustettu, että on vain ajan kysymys, milloin uusi työpaikka löytyy. Tähän haluan uskoa.

Tällaisen ihanan muistikirjan hankin jokin aika sitten. Jos kiinnostuit, niin käypä kurkistamassa http://villiviinikuisti.blogspot.com/

Hyvää eläintenpäivää 4.10!

Uusi viikko alkoi taas. Sain viikonloppuna tehtyä "työlistalta" monta asiaa pois ja olen siitä onnellinen. Ehdin myös rentoutua; harjata tyttöjä, joilla on kova karvanlähtö. Tehdä erikseen lenkin: Hilman kanssa pitkän ja nopean ja Kyllin kanssa samoilimme lähimetsikössä ja ihmettelimme maailman menoa. Tuli myös katsottua tallentamani Philadelphia leffa. Oli hyvä. Tulipa hieman tilaa täydelle digiboxille.

Oikein hyvää uuden viikona alkua kaikille!

Pieniä iloja

Tärkeintä ovat pienet ilot, kun suurempiin asioihin ei tunnu saavan muutosta.

Iloitsen
* asiakkaalta saadusta kahvipaketista ja vapaalipusta Kirjamessuille
* rakkaista ruttutytöistäni
* aurinkoisesta syksysäästä
* terveydestä ja ystävistä
* siitä, että viikonloppua on vielä paljon jäljellä.

Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille!

Kirjavinkkejä

Käytän nykyään  kirjaston palveluja enemmän kuin ennen. Varsinkin ns. tietokirjoja tulee lainattua. Tässäpä kaksi vinkkiä; viimeiset vieraat - elämää autiotaloissa (Fagerström/Rasa/Villamo). Mahtavia kuvia sisältävä kirja, joka kertoo ihmisten hylkäämistä taloista. Eläimet ovat ottaneet ne uusiokäyttöön ja talot ovat saaneet uudet asukkaat.

Toinen suositeltava kirja on Sanni Sepon Palsta, joka kertoo viljelyspalstojen elämästä. Tässäkin kirjassa on hyvä kuvitus (niistä kaksi on päässyt blogiini).

Ihan omaksi piti hankkia Anni Nykäsen Mummo-sarjakuva. Jossain blogissa tähän sarjakuvaan tutustuin ja tykästyin. Kun kuulin, että Mummo pääsee ihan kirjojen kansiin, tein tilauksen Sammakko-kirjakaupan kautta. Ensimmäinen painos myytiin heti loppuun. Eilen vihdoin sain oman kappaleeni :)

Mukava viikonloppu

Onpa ollut mukava viikonloppu. Lauantaina näin hyvää ystävääni ja ex-työkaveriani, Kisiä. Kävimme herkullisella vuohenjuustosalaatilla ja nautimme lasillisen aitoa champanjaa. Tuli käytyä myös mielenkiintoisissa kaupoissa ostoksilla.

Tänään Hilman kasvattaja, Pasi Apajalahti, kävi ottamassa Hilmasta serttivoittajakuvia. Mukaan tuli myös ns. epävirallisia kuvia, joista osan laitan tänne näytille. Kyllikin pääsi mukaan kuviin :)

Pakinkylän VPK-talolla oli eläinsuojeluaiheinen tapahtuma, jossa kävin ostamassa arpoja, postikortteja ym. Rahat menevät hyvään tarkoitukseen. Samalla reissulla piipahdin vanhempieni luona, kun kulmilla olin. Tänään pitäisi vielä tehdä enkunläksyt. Miten  aina jäävätkin viime tippaan...

Yrittänyttä ei laiteta

Tulipa tehtyä taas yksi työhakemus. Ehkä mut joku joskus huomaa. Syksy toi tullessaan myös Työväenopiston englanninkielen kurssin. En ehtinyt koulussa juurikaan enkkua lukea, joten on ihan hyvä kerrata asioita. Ja se on ihan kivaakin, ei liian tiukkapipoista touhua. Vakiparini ei näköjään jatkanutkaan opiskelua, mutta onneksi tutustun nopeasti uusiin ihmisiin. Läksyt tahtovat jäädä viimetippaan eikä tule tarpeeksi luetuksi sanoja ja kielioppia. Mutta ehkäpä tästä vielä aktivoidun entisestään.

Äiti kävi eilen ulkoiluttamassa Kyllin ja Hilman. Tuli bussilla ja vei tytöt eri aikaan ulos, kun ovat niin erilaisia energialtaan ja äitini pelkäsi, ettei pärjää kahden kanssa. Isäni on jonkun kaverinsa mökillä remonttia tekemässä, eikä näin ollen päässyt mukaan avuksi. Kyllä mulla on ihanat vanhemmat. Ilman heitä en enkun tunnillekaan olisi päässyt, kun sinne on töistä suoraan kiirehdittävä.

Viikko on jo puolessa välissä ja viikonloppu edessäpäin. Mikäs tässä on ollessa. Alla olevat kuvat eivät liity mitenkään tähän tekstiin. Miina Äkkijyrkän (en osaa kutsua häntä uudella nimellään) vasikat ovat aina kuuluneet suosikkeihini. Kun ostoskeskus puretaan, pitää näillekin keksiä uusi sijoituspaikka. Nyt ovat ohikulkureittini varrella. Toivottavasti jatkossakin pystyn niitä ihailemaan. Tuovat aina hyvää mieltä tullessaan.

Lintujen laulua ei juurikaan enää kuule. Tämäkin asunto, missä kirjosieppo kesällä pesi, on jo tyhjä.

                                           

                                                 

Eräs syksyinen aamu

Läheisessä puistikossa on harvennettu puita. Kylli ja Hilma osallistuvat mielellään puiden jälkikäsittelyyn.

Kesä meni ja syksy tuli

Helteinen kesä on takanapäin. Blogini ei ole virallisesti ollut tauolla, mutta enpä ole saanut aikaseksi kirjoittaa tai kuvata mitään. Pitäisi aktivoitua taas.

Elämäni kulkee päivästä toiseen samanlaisena. Kokoaikaista työtä en yrityksistä huolimatta ole vielä löytänyt. Liikaa hakijoita ja minulla ehkä liikaa ikää ja liian vähän koulutusta. Mahdoton yhtälökö? Joskus mieli on maassa eikä jaksaisi mitään, mutta sitten taas yritän aktivoitua ja ajatella mitkä kaikki asiat elämässäni on kunnossa. Yhtä tunteiden vuoristorataa tämä viimeksi kulunut vuosi elämässäni on ollut.

Kesän kohokohta oli 20.8., kun olin Stadikalla katsomassa U2:sta. Vuotta aikaisemmin olin ostanut lipun ja vihdoin koitti kauan odotettu päivä. Eikä ollut pettymys. Jokaisen euron väärti oli tuo konsertti.

Hilman kanssa ollaan käyty pari kertaa näyttelyssä. Eilen neiti yllätti Hakunilassa saaden ekan serttinsä ja oli PN2. Kameraa ei tietty ollut mukana, mutta kasvattaja varmasti ottaa virallisen sertikuvan kaunokaisesta.

Olin tänään Benitan ja porokoira Martan kanssa keskustassa piknikillä. B oli tehnyt ihanaa pizzaa ja omenapiirakkaa, nam ja maiskis. Kävimme katsomassa Senaatintorilla United Buddy Bearsit, joita oli 142 kpl, yhtä monta kuin YK:n jäsenvaltioita. Kovasti ne ihmisiä kiinnostivat. Suomen karhu oli minulle pettymys. Tässä muutama kuva minua eniten miellyttäneistä karhuista:

Mukava viikonloppu Mäntässä

Serlachius museosta lähestyttiin aktiivisia kiiltokuvakeräilijöitä ja kutsuttiin osallistumaan Lapsuuden leikit näyttelyyn Mäntässä. Neljä innokasta keräilijää otti kutsun vastaan ja perjantai-iltana kaatosateessa matkasimme kohti Mänttää.

Rakensimme oman pienimuotoisen näyttelyn museon näyttelyn yhteyteen ja harrastimme tuttua kiiltokuvien vaihtamista / ostamista / myymistä keskenämme.
Myös museossa vierailijat saivat tutustua aarteisiimme ja ostaa halutessaan kuvia. Ihan kivasti porukkaa kävikin. Oli mukavaa kuunnella ihastuneita huudahduksia, kun löytyi lapsuudesta tuttuja kuvia ja ne toivat muistoja mieleen. Museolla kaikki toimi erittäin hyvin ja he olivat jopa mainostaneet kiiltokuvia paikallislehdessä. Täyden kympin suoritus.

Tämä Villeksi ristimämme kaveri kuului siihen harvinaislaatuiseen miesryhmään, joka jaksoi koko viikonlopun istua kanssamme ja katsella kiiltokuvia.

Tavallinen kesäinen torstaipäivä

Kylli mummeli kellii heinikossa. Flexikin jäi kuvaan mukaan. Toivottavasti tuosta nautinnosta ei ole seurauksena punkkeja, joita olen jo useamman tänä kesänä koirista irrotellut.

Mun oma rakas

Pitäisi tehdä kotitöitä ja valmistautua viikonloppureissuun Mänttään. Mukava, että taas on ohjelmaa tiedossa.

Mukava päivä lempikaupungissani

Tulipa ystävän kanssa tehtyä bussilla retki Porvooseen. En koskaan kyllästy tuohon kaupunkiin. Onneksi ei ollut vielä pahin turistisesonki. Sai rauhassa kävellä, käydä putiikeissa, syömässä ja kahvilla. Ihana päivä:) Tuliaisina tällä kertaa  käsin tehtyjä suklaakonvehteja, lakuja ja kylppäriin ihana emalinen saippuakuppi ja ruususaippuaa.

Pitkästä aikaa kirppiksellä

Lähdin tänään varta vasten Valtterin kirpputorille, koska siellä oli Kodittomat espanjan koirat ry:lläkin pöytä. Rahaa kerättiin hyvään tarkoitukseen kodittomille espanjalaisille koirille. Löysin sieltä yhden pokkarin sekä ihanan peltirasian. Olen sellaista metsästänyt, kun en omista lääkekaappia ja halusin johonkin kivaan rasiaan laittaa lääkkeet.

Sieltä sitten jatkoin Hesyn kirpparille, jossa en ollutkaan käynyt pitkään aikaan. Löytyi pari vaatetta, vanha käsveska, kortteja, Hilmalle uusia leluja ym. ym. Ihastuin tähän kankaaseen, josta tulikin keittiön pöydälle liina:

Melkein psykedeelistä ja 1970-lukua, mutta mä rakastan värejä ja tuo liina sopii hyvin, kun keittiön pinnatuolitkin ovat keltaiset.

Pieni enkelituikkualusta oli pakko ottaa mukaan. En tosin tiedä, raaskinko siinä tuikkuja edes poltella...

Hilma tykkäsi kovasti mm. uudesta narulelusta. Ja tuolikin alkaa kelvata nukkumapaikaksi.