Taidetta olisi ollut tarjolla, mutta kun ei jaksa

Tänään olisi ollut Taiteiden yö. Tunnustan, että en jaksanut lähteä kaupungille. En pidä ihmismassoista eikä kukaan ystävistäkään ollut lähdössä seuraksi. Käväisin ostoskeskuksellamme katsomassa pienen taidenäyttelyn ja kirjojen vaihtopöydän. Tuon enemmän kyllä poikien kirjan vaihdoin minulle tarpeettomaan pokkariin. Olen tuota Nuorten toivekirjastoa kerännyt jonkin verran.

Ruumiinkulttuuriakin tuli harrastettua. Kävin tekemässä pikaisen treenin kuntosalilla. Ja Ilmoittauduin työväenopiston englanninkielen kurssille. En ole juurikaan joutunut kieliä käyttämään viime vuosina työssäni. Olen unohtanut kaiken! Kielitaitoa vaaditaan monissa työtehtävissäkin. Mistä puheen ollen, kävin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni Työ- ja elinkeinotoimistossa. Melko masentava paikka. Osa porukasta oli melko syrjäytyneen näköistä. Toivottavasti itse onnistun työelämässä pysymään. Eläkettäkin olisi tienattava. Paljon on jokaiseen paikkaan hakijoita ja kovat ovat työnantajien vaatimukset.

No, tämä päivä oli kaiken kaikkiaan ihan mukava. Kivan aurinkoinen sääkin, vaikka kohta syyskuussa ollaan. Kynttilöitä polttelen, söin äsken luomumysliä soija"maidon" ja äitini tekemän karviaismarjahillon kanssa, nam. Kyllä elämä on aika ihanaa :)

Tämän päivän tunnelmia

Otin kameran mukaan kävellessäni kuntosalille ja tällaista tuli vastaan. Perhosista en saanut kunnon kuvaa, kun kamera ei ole kovin kummoinen. Nuo uudet pahkat puun rungossa olivat aika ihania. Illalla kävin vielä katsastamassa lähistön vadelmapusikot. Näyttäisi kohta marja-aika olevan ohi. Jonkin verran tuoreita vattuja sain iltapalaksi viilin kanssa. Harmi, etten syö sieniä. Niitä olisi kiva seuraavaksi kerätä.

Ei-tervetulleita vieraita

Tämä kirja on tuttu lapsuudesta. On pitänyt se usein hankkia vanhempana painoksena kirjahyllyyn. Vaikka nuo kaverukset näyttävätkin niin mukavan iloisilta, en niitä vieraakseni halua. Niinpä oli taas pakko käydä hammaslääkärissä. Minun kammotus. Olen aina kauhusta jäykkänä. Ja nytpä olikin hieman isompaa remonttia tiedossa - ja tietty suurta rahanmenoakin, ikävä kyllä. Mutta ehkä se tästä, kun on alkuun päästy.

Kuvataiteita, kirjoja ja itsensä hoitamista

Lauantaina tuli käytyä Ilona Sampovaaran "Tuhma tyttö" näyttelyn avajaisissa. Ihastuin aikoinaan hänen bulldoggimaalauksiinsa ja tällä kertaa olivat vuorossa kissat. Toki bulldoggitaulutkin olivat taas nähtävänä. Ihania, ihania. Raha ei tosin riittänyt kuin postikortin ostamiseen. Ketä kiinnostaa, niin Helsingissä, Art Alexissa näyttely jatkuu 14.9. asti. Huonolaatuinen kuva on kutsukortista - galleriassa kun ei varmaankaan olisi saanut ottaa kuvia.

Vuosia sitten näin joulunaikaan ihan vahingossa ohjelman kuvittaja Tasha Tudorista ja hänen elämäntavastaan. Siitä lähtien olen turhaan toivonut, että ohjelma tulisi uusintana. Tuon Tashan kirjan bongasin Suomalaisen kirjakaupan löytöhyllystä. Yksi Tashan puutarhakirja minulta jo entuudestaan löytyy. Hän eli kuin toisella vuosisadalla ja teki ihania lastenkirjojen kuvituksia. Kaunista.

Olen myös panostanut ruumiinkulttuuriin. Hankin jokin aika sitten shakti piikki (jooga)maton. Aika jännän tuntuinen. Aluksi tuntuu melko tuskaiselta, mutta kipu hellittää ja uskomatonta, mutta maton päällä pystyy relaamaan. Myös rentoutumismusiikkia piti hankkia. Luonnonääniä, lintujen laulua ja veden lirinää ja lorinaa. Suitsukkeita kaapissa olikin. Eli hengen kuin myös ruumiin kulttuuria on tullut harrastettua.

Syksyä kohti mennään

Kyllä sen huomaa, että syksyä kohti mennään ja kovaa kyytiä, vaikka helteitä vielä onkin ollut. Iltaisin hämärä tulee aikaisemmin ja ilma on kuulakas ja kirpeä. Mikäs siinä. Voi taas polttaa kynttilöitä ja uppoutua hyvään kirjaan.

En ole ennen marjastanut, mutta tänä vuonna olen addiktoitunut villivadelmiin. Olen niitä monta litraa kerännyt pieneen pakastimeeni. Ovat olleet todella meheviä ja isoja. Vielä ehkä pitäisi käydä katsomassa, josko jotain löytyisi...