Tunteiden ja fiilisten vuoristoradalla

Tuntuu kuin olisin vuoristoradalla. Välillä on fiilis, että periksi ei anneta ja kyllä elämä järjestyy. Sitten taas voin muutaman päivän olla surullinen ja jotenkin lamaantunut. Ei vaan jaksaisi mitään. Tekisi mieli vetää peitto korville ja nukkua huonojen päivien ohi. Mutta ilmeisesti tämä on vain elämää. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut myös outoa, kun koirat ovat olleet hoidossa. Uskoisin nyt toipuneeni leikkauksesta niin paljon, että tytöt voisivat tulla kotiin. Saa taas normaalin päivärytmin mihin olen tottunut. Ja ennen kaikkea tulee ulkoiltua enemmän. Ilman koiria ei vaan saa aikaseksi lähteä lenkille - varsinkaan huonolla säällä. Kyllä koira on hyvä ulkoiluttaja.

Tein taas muutaman työhakemuksen hieman erilaisiin tehtäviin. Ei ole edes kokemusta kaikkiin, mutta ei se ota jos ei annakaan. Muutahan ei voi kuin yrittää sitkeästi, vaikka kuinka välillä tympisi selata nettiä ja tehdä hakemuksia.

Nämä ruukut joku oli ystävällisesti jättänyt näkyville roskakatokseemme. Nappasin ne siitä heti  mukaani. Toiset tykkää siitä, että kaikki kukkaruukut ovat samaa väriä ja mallia. Minulle sopii erittäin hyvin eriparisuus ja värien kirjo :) Tyhjänä ovat vielä toistaiseksi, mutta eiköhän niille käyttöä löydy.

Parvekkeeni on sekoitus kesäkukkia ja kanervia. Tässä yksi sinnikäs, joka ei talven tuloa pelkää

Aion kyllä ensi kesänäkin hankkia pelargonioita. Tämä oli eka kerta ja todella positiivinen yllätys, että noinkin kauan jaksaa kukkia ja ilahduttaa kauneudellaan.

Sunnuntaina olin pienimuotoisessa kiiltokuvakeräilijöiden tapaamisessa. Onneksi voimme vaihdella kuvia, ettei ihan kaikea tarvitse rahalla ostaa. Tällaiset kuvat tarttuivat matkaan ja ehdin ne jo laittaa omille paikoilleen kansioihin

Taas alkaa uusi viikko. Toivon löytäväni hyvän draivin ja fiiliksen ja että teillä muillakin olisi oikein antoisa viikko.

Täällä taas, I'm back

Tulipa pidettyä pieni blogitauko. Kuvien ottaminen ei näin pimeään vuodenaikaan tahdo onnistua ilman salamavaloa, eikä ole ollut mitään uutta kerrottavaa. Työnhaku ei ole vieläkään onnistunut, ei edes haastatteluihin pääsy, mutta tällaista se tänäpäivänä on.

Olin alkuviikosta Naistenklinikalla leikkauksessa. Jännitti kovasti, kun oli ensimmäinen kerta sairaalassa eikä ole koskaan nukutettu. Ei tullut edellisenä yönä uni silmään. Mutta hyvinhän se lopulta meni. Onneksi olikin päiväkirurginen toimenpide ja kun sain äitini luokseni yöksi, pääsin jo samana päivänä kotiin. Mukavampi on kotona toipua. Koirat ovat olleet tänään jo viikon "mummolassa" hoidossa. En olisi pystynyt koiria ulkoiluttamaan. Pikkuhiljaa itsekin yritän hiljalleen köpötellä ulkona ja kerätä voimia, mihin auttaa varmasti oikeanlainen ruoka, esim. tällainen:

Tykkään kovasti kaikenlaisista mössöistä. Helppoa, hyvää ja terveellistä. Pakastimesta on ollut hyvä ottaa sulamaan viime kesänä keräämiäni villivadelmia ja tehdä omia jogurttisekoituksia. Lisäksi ostin lisää vitamiineja, jotta kroppa pääsee kunnolla toipumaan. Turvotus vatsan alueella on vielä valtava. Verkkareita kummempia housuja en pysty pitämään.

Kuten monesti olen sanonut, minusta on kiva nähdä muiden kirjahyllyjä ja - pinoja ja saada niistä hyviä lukuvinkkejä. Sunnuntaisin katselen usein telkkarista Kirjakausi ohjelmaa. Viimeksi siinä esiteltiin Johanna Holmströmin Camera Obscruda novellikokoelma. Aihe vaikutti rankalta, mutta kiinnostavalta. Kirjasta ei taida vielä olla suomennosta, joten täytyy odotella, jotta siihen voisi tutustua. Omassa kirjapinossani odottavat mm. nämä kirjat:

Lisäksi kirjastosta pitäisi hakea varaamani Alan Weismanin kirja Maailman ilman meitä. On pitänyt jo pitkään tutustua tuohon kirjaan.

Aloitin viikko sitten lintujen talviruokinnan läheisessä metsikössä. Ja hyvin on ruokavieraita käynyt. Oravat yrittävät kylläkin rohmuta kaiken sapuskan. Puun alla on usein pudonneita siemeniä syömässä valtava rusakko. Pitäisi kehitellä mustarastaille jokin ruokasysteemi, kun eivät lintulaudoilla käy. Onko kellään mitään ideaa?

Nyt täytyy lähteä tekemään pieni kävely valosaan aikaan ja sen jälkeen enkuntehtävien kimppuun. Opiskelukaverit avuliaasti tekstasivat läksyt. En jää jälkeen, vaikka tämän viikon tunti jäikin väliin.

Oikein hyvää uutta alkavaa viikkoa kaikille :)

Kaikkea pientä kivaa

Olen aivan hämmästynyt, kun lauantaina Kirjamessuilla käydessäni mukaan tarttui vain yksi kirja;

Kuvien takia tämän ostin. Olen joskus nähnyt Marita Liulian mielenkiintoisia töitä ja koska Tarot-kortit kiinnostavat, oli tämä kirja ostettava. Muita kirjaostoksia harkitsin niin tarkkaan, että jäivät loppujen lopuksi tekemättä.

Mutta, mutta jos ei kirjoja, niin sitten jotain muuta. Ystäväni houkutteli minut Musiikkimessujen puolelle kuuntelemaan Club for Fiven esitystä. Olin aivan myyty. Tämä yhtye oli  minulle uusi tuttavuus. Levyn ostin samantien ja sain siihen vielä nimmaritkin esiintyjiltä. Aivan loistava levy, suosittelen lämpimästi kaikille acapella-musiikista pitäville.
Muutama postikortti, yksi uusi kelttiläis-kaulakoru ja enkelikortit löytyivät myös laukusta kun messujen sulkemisaikaan pysäkille kävelin. Niin paljon olisi ollut katseltavaa ja tutkittavaa, mutta yksi päivä ei siihen riittänyt.

Tänään olen tehnyt pari kivaa huomiota luonnossa. Lähipuistossa oli taas närhi. Useimmiten olen vain äänen kuullut, mutta nyt näin myös itse linnunkin. Nauroin myös talitintille, joka istahti kadun viereen pysäköidyn auton peilin päälle. Ihmettelin asiaa, kunnes lähemmäs tultuani huomasin, että matkustajan puolella hansikaslokeron päällä oli jonkun eväsleivät. Kylläpä tintit ovat tarkkanäköisiä :)

Kiva viikonloppu tulossa

Olen huomenna menossa ex-työkaverini - nykyisen hyvän ystäväni - kanssa Kirjamessuille. Maltillisella mielellä ja kukkarolla ajattelin olla liikenteessä, mutta katsotaan nyt miten käy. Kävin piiiiiiitkästä aikaa hakemassa Alkosta valkoviinipullon ja mukaan tarttui myös Irish Creamia, nam. Ajattelin tänään ja huomenna pari lasillista nautiskella kynttilänvalossa.
Eilen päästiin Kyllin kanssa kyydillä rokotukseen. Ei maksanut kun 40 euroa. Mielestäni edullista. Nyt on taas rokotussuoja uusittu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

päivän pieni ilo:  Yhdestä lehdestä kasvattamistani santuista yksi on tehnyt ensimmäisen kukkansa. Haalean lilan. Olin liikuttunut moisesta yritteliäisyydestä  keskellä pimeää syksyä, sniff.

OIKEIN HAUSKAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE! LEVÄTKÄÄ JA KERÄTKÄÄ VOIMIA

Pikainen linkki

http://kootutmurut.blogspot.com/

En nyt ehdi mitään muuta kirjoittelemaan, mutta täällä on kiva arvonta.

Olen tänään

- Valvonut ja myös nukkunut myöhään
- Hakenut neljää työpaikkaa ja tulostanut kiinnostavien paikkojen tietoja
- Kuunnellut musiikkia ja tanssinut sen tahdissa
- Nähnyt pihapiirimme citykanin ihanan pienen poikasen :)
- syönyt purjo-perunasosekeittoa ja pannukakkua omenahillon kera
- pessyt pyykkiä
- ulkoillut koirien kanssa räntäsateessa taskulampun varjossa
- ajatellut positiivisia ajatuksia ja ollut kiitollinen

Tämän päivän mieluisia kuvia

Kuten jossain vanhemmassa postauksessani kerroin, kuvat ovat sanojen lisäksi olleet aina tärkeitä minulle. Seiniltäni löytyy paljon grafiikkaa ja vielä enemmän tulee löytymään sitten, kun pystyn taas ostamaan taidetta. Postikortit ja kiiltokuvat ovat myös tärkeitä minulle. Perjantaina käväisin kirjastossa ja 0,50 euron hinnalla lähti mukaan kirja, josta löytyy tämä kuva:

Sehän on  Nopolan siskosten kirjasta Heinähattu ja Vilttitossu joulun jäljllä. Tekstiä en ole vielä lukenut, mutta olen aivan myyty Markus Majaluoman kuvituksiin. Niiden huumori vaan uppoaa minuun, ei voi mitään.

Toiset hyvin tärkeät ja käytössä olleet kuvat löytyvät tästä

Juu, aikoja sitten ostetut Tarot-kortit ovat olleet käytössä viime aikoina ja ihan pelottavan hyvin ne ovat vastauksia antaneet kysymyksiini. Sain pohtimisen aihetta ja ehkä uusia toimintatapojakin. Enkelikortit yritän saada Kirjamessuilta ostettua.

Kuvittajista tuli vielä mieleen, että Kaarina Kaila, Heli Pukki ja Beatrice Potter ovat myös ikisuosikkejani.
Hei te, jotka tunnette lasten kirjoja, antakaapa vinkkejä kivasti/kauniisti kuvitetuista kirjoista.