Jotain positiivistakin

Tulipa ihan peräjälkeen kaksi työhaastattelukutsua, joissa toisessa kävin tänään ja toinen on maanantaina. Vaativuudeltaan erilaisia hommia. Toinen selkeä muutaman kuukauden vuorotteluvapaasijaisuus. Toisessa saattaa olla vuoden vaihteen jälkeen jatkoa. Yritän olla innostumatta. Jos se tärppää, niin se tärppää. Jos ei, jatkan oikean työn hakemista.

 

Laitanpa tähän muutaman kivan kirjan, jotka olen hankkinut Huuto.netin kautta.

Enkeliaiheisia värssyjä yms. Kirja on kuvitettu kiiltokuva-kuvilla:

Hulvaton Hannu Mäkelän kirjoittama ja Kristiina Louhen kuvittama Pönttölän väkeä. Tätä kirjaa joskus erään ystäväni luona selailin. Nyt sen omaan hyllyynikin sain:

Ja vielä lopuksi Lena Andersonin Maijan aakkoset. Olen kovin tykästynyt Andersonin piirroksiin.

Viettäkäähän rentouttava viikonloppu, mahdollisesta vesisateesta huolimatta, tai juurikin sen johdosta :)

Rasioita niin pellistä kuin pahvistakin

Mulla on addiktio; en pysty välttämään kauniita rasioita. Niissä on kiva säilyttää esim. kiiltokuvia, joita mulle on kertynyt melkoinen kokoelma.

 

Näitä Hangon Keksin peltirasioita huusin monta kertaa eräällä nettikirppiksellä, ennenkuin onnistui.

Kaunis perhosrasia

ja upeat kolibrit

myös tämä isompi, pitsikuvioinen purkki, jossa on pinnassa naarmujakin, ihastuttaa

Entisaikaan suklaarasiatkin oli kauniimpia. Tässä ruusuinen ihanuus

 

ja talvimaisemaa

Monet muutkin ovat näiden rasioiden arvon ymmärtäneet, joten hinnat saattavat nousta melko korkeiksikin. Itse en kovin kalliita ostoksia tee.

Ottakaa rennosti pääsiäispyhät, niin Hilmakin tekee.

Tämän pääsiäisen korttisatoa

Pääsiäiskorteissa tykkään vanhanaikaisista, värikkäistä tai hauskoista korteista. Suomessa pääsiäiskorttien lähettäminen on vähentynyt - sääli. Itse laitoin melkein 40 pääsiäiskorttia postiin ja tässä muutamia mun suosikkejani saamieni korttien joukosta:

Inge Löökin mummot

Nämä vaan ovat niin hauskoja, ei voi mitään.

Perinteiset Martta Wendelinin kortit ilahduttavat aina.

Lars Carlson on suosikkejani niin joulu- kuin pääsiäiskorteissa. Värikästä.

Suursuosikkini Marjolein Bastin

Nämä vanhanaikaiset uusiopainokset ovat myös mieluisia.

 

 

 

Ja tässä netistä lainattua pääsiäskortin historiaa:

"Posti on välittänyt ensimmäisen pääsiäiskortin luultavasti vuonna 1871. Toisen maailmansodan aikana pääsiäiskorttien lähettäminen romahti. Sodan jälkeen korttien lähettämiskulttuuri alkoi kasvaa pikku hiljaa. Pääsiäiskorttiperinne eli voimakkaana 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen nopea kaupungistuminen vähensi korttien lähettämistä Suomessa. Lähettämisperinne alkoi elpyä uudelleen 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on Suomessa kolmanneksi suosituin korttisesonki, vaikka sähköinen kanssakäyminen onkin yleistynyt paljon.

Pääsiäiskorteissa aiheet ovat pysyneet samoina vuosikausia. Jo 1800-luvun lopulla julkaistuissa postikorteissa aiheina olivat mm. munat, kukot, kanat, tiput, jänikset, lampaat ja pajunkissat. Uskonnolliset aiheet olivat myös suosittuja.

Pääsiäinen on kevään suuri juhla, jota vietetään korteissa ilolla. Lapset ja rakastuneet parit kirmaavat keväisessä maastossa, kukat alkavat kukkia ja luonto herää eloon. Nuoret tytöt toimivat korteissa onnen ja toivon symboleina. Pääsiäispupu, joka henkilöityi hedelmällisyyden symboliksi, esiintyy korteissa usein munan kanssa."

HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

Ei mitään uutta auringon alla

Eräs korttivaihtotuttavani kysyi tänään, olenko lopettanut bloggaamisen. No, en tietoisesti, mutta tuntuu ettei mulla, kotihiirellä, mitään kirjoitettavaa ole. Vaikka lupasinkin vuoden alussa ryhdistäytyä, kokonaista yksi postaus tälle vuodelle on koossa. Ei hyvältä näytä.

 

Aloitin Helsingin Työttömien Yhdistyksessä kertaamaan atk-taitoja ja samalla voisi suorittaa A-ajokortin. Kolme osiota on suoritettu. Rahapula vaan estää kaiken kerralla suorittamista, mutta jatketaan, kun tilanne paranee ja mikäli työtä ei löydy. Käsittääkseni on kaksi vuotta aikaa suorittaa kaikki osiot ja käydä kokeessa.

Työpaikkoja selaan ja haen, jos jotain löytyy, mutta kovat on ajat. Erääseen neljän kuukauden vuorotteluvapaasijaisuuteen oli 209 hakijaa! Mutta periksi en anna, vaikka mieli onkin välillä matalalla ja saa yrittää koota itsensä jaksaakseen eteenpäin.

 

Nyt onneksi mennään kevättä ja valoa kohti. Ehkä elämä helpottuu. Rahaa saisi kyllä tulla hieman enemmän, mutta hyvä, että edes tämän summan saan.

 

Olen käynyt jonkin verran leffassa, taidenäyttelyssä ym. jotta edes jotain ohjelmaa olisi. Työssä ollessa sitä kaipasi vapaa-aikaa. Nyt on vapaa-aikaa, mutta kaipaa rahaa. Koskaan ei ihminen ole tyytyväinen :D

Postikortteillut olen kovasti ja voisinkin tänne laittaa taas saamieni kivojen korttien kuvia, mikäli muuta postattavaa ei ole. Facebookista on tullut päiväkirjamainen juttu. Sinne tulee tekemisiä ja tuntoja kirjoitettua päivittäin.

Tällä kertaa vaan kuvia mun Hilmuskasta, rakkaasta kaverista. Kohta ei tarvitse enää linnuillekaan vielä ruokaa, kunhan lumet sulavat. En entisen veroista ruokintapaikkaa löytänyt, mutta erään kuusen, jonka suojaisien oksien alle sain sapuskat laitettua, onneksi löysin.

Tänään oli joku kekseliäs saanut puoliksi syödyn rasvapötkön keinoteltua tuosta metallihäkkyrästä pois - orava varmaankin. Lähden vielä viemään talipalloja, joita onneksi ostin, aamuevääksi tinteille.

 

Mukavaa viikon jatkoa ja pääsiäisen odotusta kaikille!

Kierrätystä siskolta toiselle

Mulla on ollut putkiremontin jälkeen akuutti tarve kylppärikaapistolle, kun entisen kaapin tilalle laitettiin rättipatteri. Nyt siskoni asunnossa on samainen remppa tiedossa ja hänen kaappiensa tilalle myös tulee em. rättipatteri. Näin häneltä jäi kaksi pientä kaappia tarpeettomaksi. Eilen isäni tuli porakoneen kanssa kylään ja nyt mulla on lisää säilytystilaa, ihan tällaiset peruskaapit, mutta onnellinen olen, kun ilmaiseksi sain :)

Ostin viime vuoden puolella myös uudet verhot nettikirppikseltä. Laitan ne keväämmällä ikkunaan. Jotain pientä piristystä kotiinkin. Mä tykkään kaikenlaisista 1970-luvun värimaailman tavaroista ja tuleekin päivittäin selattua nettikirppistä ja blogeja, joissa näitä ihanuuksia on. Kaikenlaiset sommitelmat on kivoja.

Tämä laatikosto löytyy keittiöstä. Sais olla enemmän tilaa laittaa esille kaikkia peltipurkkeja ym. joita mulle on kertynyt.

Tämä pöydänpäällys löytyy ns. koirahuoneesta, eli kirjastosta. Kirpikseltä löytyneet taulut, edesmenneiden bulldoggien valokuvia, vanha norsulelu, mummon  perintöä pienet koirapatsaat, jotka juuri ja juuri kuvasta näkyy jne.

Ja keittiön vihreetä lasia ja valkosinistä keramiikkaa. Vaikea ottaa kuvaa, kun seinä tuli vastaan.

Kaikki vanha ja kaunis kiinnostaa, minkäs sille voi. Parasta kuitenkin, ettei tartte olla antiikkia eikä kallista.

2013

Tervetuloa vuosi 2013. Tämän vanhan uudenvuodenkortin myötä toivotan neliapiloiden tuottamaa onnea kaikille.

 

Meillä vuosi vaihtui rauhallisesti. Olin päivällä katsomassa aivan mahtavan ihanan leffan, Koskemattomat. Sitten keskustasta kipin kapin kotiin ulkoiluttamaan Hilma. Vaikka kello oli vasta neljä, jossain jo paukuteltiin. Ilta meni sitten netin ja elokuvien parissa. Nautiskelin pizzaa ja viiniä. Olin myös ostanut pikkupullon kuohuviiniä, mutta mikä enpäs saanutkaan pulloa auki, vaikka sitä kiersin ja väänsin niin, että oli kädet kipeinä. Jäipä kuohuvat nauttimatta.

 

Yritän olla itselleni armollisempi ja kiltimpi tänä vuonna. Työnhaku  jatkuu kuin myös hyvistä asioista nauttiminen :)

Minne aika on kadonnut?

Olen ollut työttömänä lähes viisi kuukautta. Aikaa olisi, mutta puhti, tarmo ja mielenkiinto hukassa. Päivät kulkevat ohitse huomaamatta. Tunteiden kirjo on melkoista vuoristorataa. Jospa uusi vuosi toisi parannusta elämäntapoihin. Rytmiä nukkumiseen ja heräämiseen ja ehkä uusien asioiden opettelemiseen. Itsehän muutos on tehtävä, kukaan muukaan ei sitä puolestani tee, tiedän sen.  Edelleen haluan vakaasti uskoa siihen, että sopiva työpaikka on jossain mua varten, vaikka huomaankin, ettei vapaita paikkoja minun osaamisellani juurikaan ole. Yritän olla huolehtimatta asiasta ja ottaa päivän kerrallaan.

 

Joulu, lempijuhlani, on takanapäin. Aaton vietin vanhempieni ja pikku-siskoni perheen kanssa. Tärkeintä oli ruokailu ja yhdessäolo. Joulupäivänä lötköilin ja tapaninpäivänä olin Hesyllä vapaaehtoisena siivoamassa kissojen loosseja. Rankkaa, mutta palkitsevaa työtä.

 

Uutena vuotena olen illan kotona, sillä Hilma ei oikein tykkää ilotulitteista. Täytynee taas valvoa pitkälle aamuyöhön, ennenkuin saan hänet viimeisen kerran hädälle. Onneksi uusi vuosi on vaan kerran vuodessa.

 

Oikein mukavaa kohta alkavaa vuotta 2013 kaikille! Yritetään tehdä siitä onnellinen ja menestyksekäs.

 

PS. Yritän myös päivittää blogia ahkerammin...

 

Eipä näytä kuusi miltään kun jouduin salamaa käyttämään, mutta muutoin oli niin hämärä kuva

 

 

Hilma rakastaa paketteja. Jouduin hieman avittamaan. Hyvä, ettei sormet lähteneet mukana :)