Vuosi 1984 oli kohtalokas. Silloin hankin ensimmäisen ikioman koirani ja roduksi valikoitui englanninbulldoggi. Se tuntui täyttävän ne toiveet, joita minulla koiran suhteen oli. Ja se oli menoa se. Nyt 25 vuotta myöhemmin rotu on edelleen sama. Sateenkaarisillalle olen joutunut viisi rakasta saattelemaan. Tällä hetkellä sohvanvaltaajia löytyy kaksi, seitsemän vuotias Kylli ja 11 viikkoinen Hilma. Vauhtia ja vaaratilanteita ei puutu. Meillä pätee sanonta "mitä isot edellä sitä pienet perässä". Niin paljon on maailmassa asioita, jotka junioria hämmästyttää ja kummastuttaa :) Eikä tule emännänkään aika pitkäksi.
8 kommenttia:
Minulla on kokemuksia vain labradorinnoutajasta ja rottweilerista. Ihania rotuja molemmat omalla tavalla. Toinen rakastaa varauksetta kaikkia, mutta on itsepäisyyden huippu, ja tottelee vasta kun on herkkua tiedossa. Ja toinen on varauksellinen vieraille, mutta erittäin yhteistyöhaluinen ja tottelevainen.
Voi mitä suloisia ruttuturpia! Ja onpa ihanat nimet.
Mukavaa, että aloitit oman blogisi. :)
Jotain blogin tapaista yritän saada aikaseksi. Vaikka elämässäni ei kovin paljon tapahdukaan eikä kamerakaan ole kovin hyvä. Mutta hauskaa tämä on :)
Oi, oi, oi, oi.
Bulleroita! <3
Täällä myös yksi rodun vannoutunut kannattaja. :)
Niin ja Jökkis kiittää onnitteluista. :)
Kiva, että bulldoggi-ihmisetkin vierailevat vaatimattomassa blogissani.
Olen hyvin eläinrakas. Minulla on ollut aikoinaan neljäkin koiraa yhtä aikaa. Olen touhunnut paljon koirien kanssa, mutta englanninbulldoggi on minulle täysin vieras rotu. Toki tiedän rodun, mutta en ole koskaan päässyt tutustumaan lähemmin.
Ai niin.. iso kiitos, kun lisäsit tuon arkiston!!! Sen avulla jaksoin selata kaikki vanhatkin juttusi. =)
Olisihan tässä muitakin vinkkejä annettavana mutten kehtaa...
Anu, kaikki vinkit ovat tervetulleita :)
Lähetä kommentti