Vihreää

Lainasin kirjastosta mielenkiintoiselta vaikuttavan kirjan: Colin Beavanin Ekovuosi Manhattanilla.  Se kertoo kirjailijasta, joka päättää tehdä kokeen ja yrittää elää vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa vuoden ajan niin, että kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän.

En ole vielä kovin paljon kirjaa lukenut, mutta vaikuttaa hyvältä. Tykästyin aikanaan hieman samaa teemaa noudattavaan John Websterin dokumenttielokuvaan "Katastrofin aineksia". Siinä perhe välttää öljyn kuluttamista vuoden ajan.

Omissa kulutustottumuksissa olisi vieläkin paljon parantamisen varaa, vaikka yritänkin suosia ekologisia vaihtoehtoja aina kuin se vain on mahdollista.

Ja mitä vihreään tulee, niin kokeilinpa muutamalla kuivatulla herneellä idättämistä ja tällaisia pieniä herneenversoja niistä on tullut:

Loppuun lainaus C. Beavanin kirjan takakannesta: "Kun vedän viimeisen henkäykseni, toivonko, että minulla olisi ollut enemmän tavaraa?" Ajatuksia herättävä kysymys...

Oma koti kullan kallis

Tulipa mieleen, kun kodin muutoksesta haaveilin, että voisin laittaa muutaman kuvan vaatimattomasta olohuoneestani. Pidän kaikesta vanhasta, kuluneesta, eriparisesta, retrosta ja värikkäästä. Ja noilla argumenteilla ei todellakaan synny mitään tyylikästä kotia. Mutta jokaisen kotihan on asujansa näköinen, eikö? Ei todellakaan Tila-ohjelman Kaunis koti kategoriaan menevä, mutta minä viihdyn.

Hiljaiseloa ja ajankäytön opettelua

Vieläkään en ole oppinut ajankäyttöä. Arki-illat ovat lyhyitä, kun yleensä olen töistä kotona vasta klo 19 paikkeilla. Koirien ulkoilutus, jotain syötävää kaikille ja ilta onkin mennyt. On niin ristiriitaiset tunteet. Kiitollinen siitä, että on edes osa-aikainen työ, mutta silti olen tyytymätön. Kun ei ole sellaista työtä, mitä todella haluaisin tehdä. Yritän koko ajan tsempata itseäni ajattelemaan, että jotain parempaa on varmasti tulossa nurkan takana. Koska muutos tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan.

Yritän nauttia elämästä tässä ja nyt. Onneksi kevät ja lisääntynyt valo on tuonut uutta energiaa. Tekisi mieli kotona sisustaa ja myllätä. No, mikäs siinä, mutta halvalla tai lähes ilmaiseksi pitäisi kotin kohennus saada aikaseksi. Osa-aikaisen palkka kun ei päätä huimaa...

Kävin tänään kotikulmilla katsomassa, missä mallissa kevät jo on. Mukavaltahan tuo näyttää...

Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Eilistäkin halvempia leluja

Tunnustaudun "vihreäksi" ja kierrättäjäksi. Niin  näköjään Kylli ja Hilmakin. Siivoilin ja laitoin eteiseen kaksi roskakassia odottamaan ulosvientiä. Kylli bongasi kartonki-/pahvikeräykseen menevästä kassista heti  tyhjän papupakkauksen eikä Hilma jäänyt huonommaksi Mignon-munakääreen kanssa. Halpoja leluja ja hauskaa näyttää olevan :)

Pienestä tyytyväinen

Kävinpä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kirpputorilla  hakemassa täydennystä Hilman lelukoppaan. Ei lelut varmaan montaa minuuttia ehjänä kestä, mutta voi, mikä riemu niistä syntyikään :)

Hyvää Pääsiäistä

Ihanaa, kun on aikaa vaan olla. Eilen katselin pois nauhoituksia, jotta saan tilaa digiboxiin. Hilman kasvattajat kävivät ottamassa neidistä kuvia ja sain heiltä narsisseja. En itse ollutkaan ostanut pääsiäiskukkia, kun en kaupoille torstai-iltana enää jaksanut lähteä. Järjestelin hieman kiiltokuva-kokoelmaa kokoamalla irtokuvista arkkeja.

Tässä kuva toisesta hankkimastani uudesta taulusta. Työ on Jaana Heikkisen "Voimaympyrä". Toisesta akvarellista en onnistu saamaan kuvaa, missä lasi ei kiiltäisi.

Päivän pieni ilo; sepelkyyhkyt ovat tulleet. Tuttu kujerrus kuuluu taas ja näköjään kumppania kovasti etsitään.

Oikein mukavaa Pääsiäisen jatkoa kaikille, nauttikaa vapaapäivistä, vaikka sää onkin hieman sumuisen harmaa.

Ai, mikä kesäaika????

Kylli on yhtä aamu-uninen kuin emäntänsäkin. Olipa tuskaa saada mummeli irti nojatuolista edes sen verran, että pikaisesti käytiin kadun varressa pisulla. Ei puhettakaan mistään lenkkeilystä.

Eilen oli kiva kiiltokuvakeräilijöiden tapaaminen ja tuli taas muutamia kivoja kuvia kokoelmaan. Innostuin jopa vielä illalla myöhään järjestelemään irtokuviani arkeiksi. Paljon on tehtävää. Innolla odotan Pääsiäistä ja paria ylimääräistä vapaapäivää. Jospa saisin jatkettua kiltsujen kanssa.

Päivän pieni ilo; kampaaja, ihanaa kun saa taas hiuksensa kuosiin.