keskiviikko 15. elokuuta 2012

Se siitä

Olen täälläkin kertonut paineista oppia uusi työni. Kunnollista perehdytystä ei ole ollut ja otaksutaan, että opin 1,5 kuukaudessa valtavan määrän uutta asiaa.

Aloin saada vakavia stressioireita ja lääkäri antoikin tänään loppuviikon sairaslomaa. Iltapäivällä sain soiton, että työsuhteeni on koeajalla purettu. Eli tässä sitä nyt ollaan 1.9. lukien ekaa kertaa elämässään työttömänä.

Ei aina mene niin kuin Strömsössä. Luulin löytäneeni vihdoin oman alani ja toivotun kokoaikatyön, mutta en ollutkaan oikea tyyppi tuolle paikalle.

No, nyt täytyy katsella, minnekä päin tästä mennään. Helppoa ei tulle olemaan, mutta luotan siihen, että elämä kantaa :)


Sain äidiltä ja isältä tällaisen parvekekukan nimpparieni kunniaksi. Keltainen väri piristää :)

14 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Huh-huh, kuulostaa kauhealta! Tuntuu varmaan kuin olisi tyhjän päällä. Otan osaa tilanteeseesi!

Nyt kannattaa ihan ensitöiksi lähteä työkkäriin, että saat taloudelliset asiat pyörimään. Tsemppiä sinulle, älä anna periksi!

Bullukat kirjoitti...

Joo, yritän olla antamatta periksi. Nyt täytyy hoitaa ensin itseään, jotta on paremmassa iskussa ja yrittää ottaa paremmin selvää työpaikoista ja miettiä, mitä hakee.

Jaana kirjoitti...

Ou nou. No nyt ei tarvitse ainakaan miettiä mitä tehdä työn suhteen. Juu, heti vaan työkkäriin ilmoittautumaan, jotta korvauksia voi sitten aikanaan hakea. Ja katsella sitten rauhassa mihin suuntaan elämä vie.

Bullukat kirjoitti...

Joo, työkkäriin menen, kunhan saan ensin irtisanomisilmoituksen käsiini.

Sanna kirjoitti...

Lähetän sulle täältä paljon haleja ja voimia tähän uuteen tilanteeseen. Kyllä asiat vielä kääntyy parhain päin...

Anonyymi kirjoitti...

Ei tuota työtä oltu varmaan sulle tarkoitettu kun sait sellaisia stressioireitakin. Pitemmän päälle oisi ollut vaan sitten rankempaa ja rankempaa.
Hyvä että saat aikaa hengähtää ja hoitaa itseäsi vahvaksi taas.
Kyllä se vielä löytyy se sinun juttusi!
Paula

Bullukat kirjoitti...

Joo, ei kuulema minkäänlaista helpotusta olisi ollut luvassa. Päinvastoin mulle olisi siirretty lisää töitä. Vuodenaika jona aloitin oli kaikista kiireisin.

Kyllä se mun juttukin vielä löytyy :)

Tiina Rönnberg kirjoitti...

Oivoi, vai niin siinä kävi :( Ei se ehkä kuulostanutkaan oikealta paikalta sinulle, mutta harmi, ettet ehtinyt katselemaan vielä mitään varalle. Nyt hetki lepoa, sitten taas häntä pystyyn ja tuulta päin!

Bullukat kirjoitti...

Joo, haastattelussa ja alussa ennenkuin työmäärä iski silmille tunsin viihtyväni ja olin onnellinen uudesta paikasta. Sen jälkeen alkoikin kivisempi tie. Mutta tässä sitä nyt ollaan. Kesää jäljellä ja jossain vaiheessa alan saada työttömyyskorvausta (tosin pientä, kun olen ollut yli 2 vuotta osa-aikainen). Mutta eiköhän vanhemmat ja ystävät auta tarvittaessa, että meillä Hilman kanssa pysyy katto pään päällä ja sapuskaa pöydässä ja kupissa :)

Maarit kirjoitti...

Samaa mieltä kuin edelliset, ei varmaan ollutkaan oikee paikka sulle.
Kärsivällisyyttä uuden työn haussa!

Anonyymi kirjoitti...

Sairaslomalla olevaa ei saa irtisanoa. Kuulostaa laittomalta irtisanomiselta.

Bullukat kirjoitti...

Mun irtisanominen astuu voimaan 1.9, eli ei ole laitonta.

Maju kirjoitti...

Noh, ei sellaisessa stressissä jaksa olla kukaan. Uutta etsimään tilalle. Ja myöhäiset nimpparionnittelut! Omakin meni jotenkin ohi...

Bullukat kirjoitti...

Kiitti onnitteluista. Joo, uutta yritän löytää. Ensin hengähdän ja hoidan kaikki työttömyysturvaan liittyvät paperit kuntoon.