Kylli (Admirabull Limited Edition) 19.2.2002-27.4.2011

Koitti se päivä, jota olen pelännyt. Kylli-mummeli  menehtyi Viikin eläinsairaalassa keskiviikkoyönä. Kiitos Kylli-täti menneistä vuosista. Olit täydellinen koira. Kultainen sydän on sammunut ja minulla on ikävä.

Earth hour ja muuta mukavaa

Osallistuin tänäkin vuonna Earth Houriin. Vietin tunnin katsellen kynttilöiden liekkiä ja nauttien lasillisesta viiniä. Myös tv ja läppäri pysyivät kiinni. Joskus tekee hyvää hiljentyä kuuntelemaan omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan.

Paljon ajattelemisen aihetta antoi päivällä Kulttuuritalolla vieraillut Lorna Byrne. Hänen kirjansa Enkeleitä hiuksissani teki aikoinaan minuun suuren vaikutuksen, eikä tullut mieleenikään, että hänet joskus ihan livenä näkisin. Mielenkiintoista viestiä hän toikin. Lopuksi hän "siunasi" ja halasi kaikki osallistujat. Miten pieni, mutta vaikuttava nainen. Hänen uusin kirjansa odottaa pöydällä lukemista.

Olin viime viikon kauan odottamallani talvilomalla, mutta ikävä kyllä sairastuin heti alkuviikosta kovaan flunssaan ja meni ihan pipariksi suunnitelmat. Olin ajatellut ulkoilla, kulkea luonnossa kameran kanssa, käydä leffassa ym., mutta tulikin vietettyä aikaa sängyssä peiton alla. No, kesäloma onneksi on jossain vaiheessa edessä....

Työnhaku jatkuu, vaikka kielteisiä vastauksia tippuu sähköpostiin melkein jokaisen hakemuksen jälkeen. Yritän kuitenkin löytää jostain voimaa jatkaa ja miettiä, miten voisi muuttaa hakemusta tai mitä muita kanavia voisin käyttää.

Kohta pitäisi muistaa kellot siirtää kesäaikaan. En ole aamuihmisiä, joten ärsyttää jo valmiiksi, kun pitää alkaa nousta aikaisemmin. No, tästä huolimatta oikein mukavaa kesän odotusta kaikille. Kevät on jo kohta täällä, vaikkei se aina siltä tunnukaan. Merkkejä on ilmassa: Näin joutsenten lentävän, sepelkyyhkykoiraat huhuilevat rouviaan ja harakka kantoi pesätarpeita kuusenlatvaan. Tästä se alkaa :)

PS. Tämä rakas mummeli on vielä ilonani, vaikka yhtenä iltana taas pelästyttikin. Näytti siltä, että kaasuuntuminen uusii taas, mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä.

Uusi aamu, uusi viikko

Tänään olisi kokeiltava viikon tauon jälkeen työntekoa. Käsi tuntuu ihan hyvältä. Nähtäväksi  jää, kestääkö painavien pakettien siirtelyä. Viikonloppu hujahti. Lauantaina sain tehtyä hieman kotitöitä. Eilen kului melkein viisi tuntia koirayhdistyksen vuosikokouksessa. Olisi ollut ihana ulkoiluilma, mutta jäi nyt väliin. Illalla sain tehtyä pari työhakemusta ja yhden kesken jääneen (yhteydet katkesivat sivulle) tein tänään loppuun nauttiessani kuvassa näkyvää aamupalaa.

Nukuin todella huonosti, pätkittäin viime yön, eikä ole ihan levännyt olo. Pitkä päivä edessä, kun töitten jälkeen on kampaaja ja olen kotona vasta klo 22 maissa, mutta ihana saada hiukset kuntoon. Toivottavasti ihana auringonpaiste tuo kaivattua energiaa päivään.

Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Toipilas

Niinhän siinä kävi, että piti maanantaina tilata aika lääkärille, kun käsi oli edelleen kipeä. Sain tämän viikon sairaslomaa ja hyvät tulehduskipulääkkeet. Ovatkin auttaneet hyvin ja olen saanut öisinkin nukuttua. Mitään en oikein ole tehnyt, mutta niin vaan viikko on mennyt eteenpäin ja huomenna on jo perjantai.

Kävin tänään extempore päivällä vanhempieni luona kahvilla. Kävelin sinne, mutta jalassa oli liian ohuet sukat, joten varpaat palelivat. Otin kameran mukaan, mutta ei tullut vastaan mitään erityisen kiinnostavaa. Tuosta vaaleanpunaisesta talosta oli pakko ottaa kuva. Mun ihannekotini on rintamamiestalo, jossa on iso piha. Totuin lapsena siihen, että pihalla oli omenapuita, marjapensaita, peruna- ja mansikkamaa. Pihakoivussa oli linnunpönttö ja siinä pesi yleensä kottarainen. Eipä niitä ole vuosikausiin näkynyt. Kannat lienevät pienentyneet roimasti ympäristön muuttumisen myötä.
Varmaankin kuuluu tähän ikään, että miettii "vanhoja hyviä aikoja". No, en tiedä olivatko ne aina niin hyviä, mutta joskus tuntuu, että nykyisessä muutosvauhdissa ei tahdo pysyä mukana. Eikä myöskään kestää epävarmuutta mikä on tälle päivälle ominaista. Vaan minkäs teet. Roikut mukana tai tiput pois. Mä yritän roikkua edelleen.

Talvi senkun jatkuu

Pakkasia riittää. Ei muuten haittaa, mutta koirien kanssa ulkoilu jää vähiin, kun paljaat jalkapohjat eivät kestä kylmää. Tossutko pitäisi hankkia? Itse saan  tarpeeksi vaatetta niskaan, mutta kasvot tahtovat paleltua. Kommandopipoko auttaisi? Ulkona on kaunista ja kyllä se kevätkin tulee, vaikkei ihan heti.

Tänne ei kuulu mitään ihmeempiä. Töitä haetaan edelleen. Huippuhakijamäärä oli eräässä paikassa, jota hain (enkä tullut valituksi): 363 hakijaa! Eli lottovoitto sille, joka paikan sai.

Mulla on ollut taas käsien kanssa ongelmia. Mystisiä nivelvaivoja ja hermosärkyä, jolle ei aikoinaan löytynyt syytä, vaikka asiaa tutkittiin ja reumakokeetkin otettiin. Toista kättä on särkenyt pari yötä. Sormet eivät taivu, eikä kädessä ole puristusvoimaa. Ihan kosketus-arka. Täytyy katsoa, millainen huomenaamulla on. Yleensä nämä vaivat eivät onneksi kestä montaa päivää.

Yritän rämpiä eteenpäin ja nähdä ympärilläni positiivisia, vaikka ihan pienen pieniäkin asioita. Talvilomakin on edessä. Saa levätä ja ladata akkuja. Eiköhän se tästä taas.

Kuka on ollut nälkäinen?

Hyvää syntymäpäivää rakas mummukka

Kylli vietti tänään 9-vuotissyntymäpäiviään. Viime aikoina mummukalla on ollut ongelmia terveyden kanssa eikä ollut ollenkaan varmaa, että syntymäpäivää voidaan viettää. Olen onnellinen, että olemme vielä yhdessä ja toivon, että aikaa on jäljellä paljon.

Onnittelut Kylli, olet rakas.

Kevättä kohti

Tällaiseen lumiukkoon törmäsin päivänä muutamana kävelylenkillä. Lieneekö enää pystyssä kun on ollut niin suojasäät.

Odotan kovasti kevättä, valoa ja sen myötä toivottavasti lisääntyvää energiaa. Olen ollut aivan puhki. Väsynyt, mikään ei kiinnosta eikä mitään ylimääräistä saa aikaseksi. Töissä ollut pidemmät päivät, kun on yksi ollut vuosilomalla ja Kylli-mummelin vatsalaukun kaasuuntuminen uusiutui. Tämän viikon olen vetänyt työpäivät nukkuen öisin alle viisi tuntia. Aluksi en uskaltanut nukkua ja sitten oli unirytmi ihan sekaisin. Perjantaina tuntui siltä, että jos joku sanoo yhdenkin väärän sanan,niin lyön. Liika on liikaa. Uutta työtä ei vaan löydy. Yritän pysyä posiviitisena, mutta ei se aina tahdo onnistua. En tiedä, kauanko jaksan. Kesäloma saisi jo tulla.

Hyvä ystäväni menetti äkillisesti jouluaattona rakkaan koiransa. Murhe oli suuri. Nyt kuitenkin talossa on taas ilo ylimmillään, kun tällainen uutta kotia kaipaava kaunokainen otti paikkansa ystäväni  kainaloisena.

Toivon, että voisin kirjoittaa positiivisia ja hyviä asioita tänne. Nyt niitä ei ole muuta kuin se, että Kyllin olotila on kohtalaisen hyvä. Yritän työntää pois mielestä sen, että tilanne voi muuttua radikaalisti koska tahansa.