Laitan vielä pari kuvaa kirjahyllyni sisällöstä. Sieltä löytyy kaikkea laidasta laitaan. Enemmistönä ovat kuitenkin tieto-/harrastekirjat, lastenkirjat ja dekkarit.Ymmärrän hyvin, ettei aina kannata ostaa kirjoja kotiin ellei ole varma että lukukertoja tulee olemaan enemmän kuin yksi. Kalliitakin kirjat ovat. Järkevä käyttää kirjastoa. Silti minusta on aivan outoa jos kotoa ei löydy yhtään ainoata kirjaa. Olen niin tottunut pursuaviin kirjahyllyihin, että jos niitä ei kodista löydy, tuntuu sieltä puuttuvan joten oleellista.
5 kommenttia:
Kiitos kun vastasit haasteeseen! On kyllä hauskaa saada kurkistaa toisten kirjahyllyihin...:)
Joo tota oon itekkin miettinyt paljon että onko niitä kirjoja pakko olla itellä niin paljon... mutta mulla aika iso osa kirjoista on sellasia joita ei esim kirjastossa vaan yksinkertaisesti ees oo. Ja muutenkin, jos on kirja josta oikein kovasti pidän, kyllä mä haluan sen itelleni. Mä rakastan kirjoja esineenä, niitä on ihana hipelöidä ja selailla ja järjestellä... ja täysinäiset kirjahyllyt on ihan parasta!
(Paitsi sillon kun muuttaa, ne täysinäiset kirjahyllyt on aika pahimman luokan riesat!)
Muutto on kyllä vihonviimeinen asia, kun omistaaa muutaman kirjahyllyn täynnä kirjoja. Ainakaan ei kannata etukäteen kovasti muuttoapulaisille mainostaa asiaa.
Mä olen Suuri Kirjaston Ystävä. Mulla ei olis rahaa, tilaa, eikä haluakaan omistaa kaikkia kirjoja mitä luen. Mutta kyllä kirjoja on myös ihana omistaa ja onhan noita kertynytkin. Samaa mieltä kuin Hilja; kirjat on ihania jo pelkästään esineinä. Joskus oon käynyt kylässä ihmisillä, joilla ei ole kirjoja, korkeintaan pari siististi ja kauniisti hyllyssä tai pöydällä esillä. Hetken oon miettiny, mitä kummaa, mikä puuttuu. Mustakin se on jotenkin outoa.
Tajusin muuten sun hyllyjä tutkiessa, että sieltä löytyy myös kirjoja joita oon ostanu lahjoiksi.
Kirjahyllyt kertovat omistajastaan kyllä paljon. Meillä on kolme isoa hyllyä: lastenkirjat, tietokirjat ja kaunokirjallisuus.
Auts, tunsin pienen terävän pistoksen jossain kylkiluissa - en todellakaan muista milloin viimeksi olen lukenut jotain, jossa olisi yli 100 sanaa peräkkäin. Olen jumittunut lehtiin ja blogeihin. Hyvä kirja tekisi kyllä terää näin syksyn tullen!
Lähetä kommentti