Olen mietiskellyt mahdottomalta tuntuvaa yhtälöä ikä +50 ja työnhaku. Isken päätäni seinään koko ajan. Miksi yhteiskunnassa ei arvosteta hyvässä kunnossa olevaa, työhönsä sitoutuvaa ja hyvin hoitavaa naista? Miksi palkataan mielummin nuori, valmistunut, joka jossain vaiheessa perustaa perheen ja saattaa olla muutaman vuoden poissa? En tiedä, mitä minun pitäisi tehdä, jotta löytäisin työpaikan, jonka palkalla pystyisi elämään ja jonka työajat eivät vaihtelisi päivittäin, kuten tämänhetkisessä työpaikassani. Alkaa olla ideat, energia ja optimismi kovalla koetuksella. Tympii niin, että en kohta tiedä, mitä teen...
Onko teissä lukijoissa saman asian kanssa painiskelevia? Onko antaa jotain vinkkejä?
Ruusutkin vielä kukkivat, vaikka kohta on joulukuu....
3 kommenttia:
Harmillista ja niin väärin. Ei kyllä valitettavasti ole mitään ässää hihassa, että voisin sinulle jotain vinkata. Ikäsyrjintä tuntuu olevan jotenkin kummallisella tavalla sallittua. Kokemusta ei tunnuta arvostavan työmarkkinoille, mikä on aika kumma juttu.
Mitään avainta onneen en osaa antaa.Tiedän tunteen kun mikään hakemus ei tuota mitään järkevää. Loputon pätkätyö pienellä palkalla on todella rasittavaa. Kokemuksesta tiedän ja samassa ikäluokassa olen. Se on sitten lottovoittoa parempi kun sen työpaikan saa.
Toivon että saat jostain voimia hakea sitä omaa kivaa työpaikkaa.
Jonain päivänä se onnistuu !!!
Ihana koirakuva !!!
Terkut Riitta
Tilanteesi on kyllä tosi vaikea. Jos olisit jollain toisella alalla, kuten hoito-alalla, niin tilanne olisi taatusti toinen. Mutta sihteeripuolella taidetaan erityisesti harrastaa ikärasismia :/
Lähetä kommentti